Sotasankari.fi

Vuoden sotakirja

Vuoden sotakirja 2016

Vuoden sotakirja 2016: Tähtilippu talvisodassa

Vuoden sotakirja -valinnassa eniten ääniä lukijoilta keräsi Kari Kallosen Tähtilippu talvisodassa – Amerikan Suomalaisen Legioonan tuntematon tarina. Se kertoo Yhdysvalloista ja Kanadasta talvisotaan saapuneiden vapaaehtoisten värikkään tarinan.

Lukijat kiittivät teoksen mittavaa tutkimustyötä ja uusia arkistolöytöjä. Paljon huomiota ovat saaneet muun muassa Ulkoministeriön arkistosta löytynyt Väinö Tannerin Suomen Berliinin lähettiläälle osoittama kirje, joka todisti Mannerheimin torjuneen natsimieliset ulkomaiset vapaaehtoiset. Myös Suomen valtion avaama pelastusreitti juutalaisille Petsamosta Amerikkaan on ollut sotahistorialle tuntematon.


Vuoden sotakirja 2015

Vuoden sotakirja 2015: Pääkallosotilas

Vuoden sotakirjaksi valittu teos nimeltä Pääkallosotilas. Sen ovat kirjoittaneet kokeneet toimittajat Olavi Lempinen ja Manu Paajanen.

Pääkallosotilas on hurja kertomus 16-vuotiaan Aarne Kähärän värväytymisestä SS-joukkoihin. Kirkasotsainen nuori seikkailija todisti itärintaman armotonta sotaa Saksan vapaaehtoisjoukoissa vuosina 1941-1943. Kirja kertoo avoimesti millaisena Aarne Kähärä koki Waffen-SS:n koulutuksen, aseveljien kuolemat, kiivaat taistelut Ukrainan ja Venäjän hurmetantereilla sekä kotiinpaluun keskelle kesän 1944 torjuntataisteluja.

Tasaväkisessä äänestyksessä toiseksi tuli Rauno Jääskeläisen Taisteluosasto Susi. Taisteluosasto Susi kertoo Majuri Sulo V. Suden johtamien miesten taisteluista jatkosodassa. Yksi miehistä oli kirjoittajan isä Tauno Jääskeläinen, joka menehtyi Kuopion veteraanitapaamisessa sodan viimeisiin laukauksiin vuonna 1969.


Vuoden sotakirja 2014

Vuoden sotakirja 2014: Tiedustelueversti Hallamaa - Voiton avaimet

Tiedustelueversti Reino Hallamaa antoi voiton avaimet tietokirjailija Robert Brantbergille Vuoden sotakirja -äänestyksessä. Tämä on oululaisen pitkän linjan sotakirjailijan kolmas voitto, Brantbergilla onkin vakiintunut ja aktiivinen lukijakunta. Tiedustelueversti Hallamaa ? Voiton avaimet (Revontuli) on Robert Brantbergin 21. sotakirja.

Majuri Reino Hallamaan radiotiedustelu antoi myös Suomelle voiton avaimet talvisodan rankoissa mottitaisteluissa Laatokan Karjalassa ja Raatteen tiellä. Jatkosodassa suomalaisten sodanjohdolla oli radiotiedustelun ansiosta joskus paremmat tiedot puna-armeijan liikkeistä kuin omien joukkojensa sijainnista. Suomen radiotiedustelu kykeni myös murtamaan Yhdysvaltain sekä monen muun maan salaiset diplomaattikoodit.

Sotien jälkeen Hallamaa oli mukana legendaarisessa Stella Polaris -operaatiossa, jolla evakuoitiin Suomen radiotiedustelumateriaalia Ruotsiin. Tämän seurauksena Hallamaa joutui pakenemaan punaista Valpoa ja Neuvostoliiton tiedustelupalvelua Ranskan kautta Espanjaan.


Vuoden sotakirja 2012

Vuoden sotakirja 2013: Everstiluutnantti Arnold Majewski, Rukajärven legenda

Vuoden sotakirja -äänestyksessä voiton vei kokenut sotakirjailija, jolla on vakiintunut ja aktiivinen lukijakunta. Yli 20 teosta kirjoittanut oululainen tietokirjailija Robert Brantberg on usein päätynyt äänestyksen kärkikolmikkoon, Vuoden sotakirja -palkinnon hän sai vuonna 2009 inkeriläisestä kaukopartioritari Mikko Pöllästä kertovalla kirjalla.

Brantbergin toinen voitto lukijaäänestyksessä tuli puolalaista sotilassukua olevan Arnold Majewskin elämäkerralla. Everstiluutnantti Arnold Majewski, Rukajärven legenda piirtää henkilökuvan komentajasta, josta on kerrottu enemmän tarinoita kuin kenestäkään muusta suomalaisesta ratsumiehestä marsalkka Gustaf Mannerheimia lukuun ottamatta.

Toiseksi äänestyksessä nousi tänä vuonna Tieto-Finlandian voittanut historioitsija Ville Kivimäen teos Murtuneet mielet ja kolmanneksi viime vuosikymmenen suosituimman sotasankarin, Mannerheim-ristin ritari Lauri Törnin alkuperäisen elämäkertatrilogian uudistettu ja yhdistetty laitos Lauri Törni 1919-1965, jonka ovat kirjoittaneet Kari Kallonen ja Petri Sarjanen.


Vuoden sotakirja 2012

Vuoden sotakirja 2012: Tuomas Gerdt, Viimeinen Ritari

Valitun vuoden sotakirja tittelin vei jo toisen kerran peräkkäin pitkänlinjan kirjailija Seppo Porvali teoksella "Tuomas Gerdt, Viimeinen ritari".

?Gerdtiin tutustuin enoni kautta vuonna 1983. Gerdt on todellinen vanhanajan herrasmies, jonka kanssa on aina ilo keskustella. Vuosien varrella tapasimme useinkin. Itse hän vähätteli tekemisiään rintamalla. Hänen mielestään Siiranmäen todelliset sankarit olivat sotamies Eero Seppänen ja kapteeni Aimo Raassina, jolle ristiä ei koskaan myönnetty. Esitettiin kylläkin? Porvali kertoo.

Tuomas Gerdt nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi syyskuussa 1942. Sodanajan korkeimman kunniamerkin saamiseen vaikutti muun muassa se, että hän kantoi keskellä ankaraa taistelua kuolettavasti haavoittuneen komppanianpäällikkönsä, kapteeni Caj Tofferin selässään turvaan haavoittuen myöhemmin myös itse. Toffer kuoli haavoihinsa, mutta kapteenin leski kävi sotasairaalassa kiittämässä Gerdtiä henkilökohtaisesti tämän uhrautuvasta teosta miehensä hyväksi.

Sota-aikana Gerdt haavoittui kolmasti, viimeisen kerran kesällä 1944, jolloin hän Siiranmäen ankarissa puolustustaisteluissa upseerina johti omaa jääkärijoukkuetta.

Viimeinen ritari on Seppo Porvalin 29 teos. Seppo Porvali on kirjoittanut paljon Mannerheim-ristin ritareista.


Vuoden sotakirja 2011

Vuoden sotakirja 2011: Eversti Armas Kemppi

Vuoden sotakirjan tittelin vei kokenut sotakirjailija Seppo Porvali teoksella "Eversti Armas Kemppi, Sotilaan kujanjuoksu". Eversti Armas Kemppi on sotahistoriamme kiistellyimpiä henkilöitä. Vasta nyt, kun Kempin kuolemasta on 62 vuotta, Seppo Porvalin teos valottaa hänen elämäänsä muodossa, jota hänestä ei ole aiemmin kirjoitettu. Kemppi tuomittiin oikeudessa Viipurin sotahistoriallisesta skandaalista, niin kuin ylipäällikkö Mannerheim sitä nimitti.

Kirjailija Seppo Porvalilta on aikaisemmin ilmestynyt 26 teosta. Seppo Porvali on kirjoittanut mm. Mannerheim-ristin ritareista useita teoksia, yksi niistä kertoo hänen enostaan Mannerheim-ristin ritari Eero Seppäsestä, joka tuhosi panssarikauhulla kuusi vihollisen raskasta panssarivaunua saman vuorokauden aikana.

Kärkikolmikkoon nousivat myös Tieto-Finlandia -ehdokkaaksi valittu Mikko Porvalin Operaatio Hokki sekä Nikke Pärmin elämäkerta Musta nuoli, tekijänään Robert Brantberg.


Vuoden sotakirja 2010

Vuoden sotakirja 2010: Bagdadin kiirastuli

Voittajaksi nousi tällä kerralla suositun sotakirjailija Petri Sarjasen "Bagdadin kiirastuli" (Revontuli), joka kertoo suomalaisen Olli Toukolehdon kokemuksista USA:n armeijan sotilaana Irakissa. Teos perustuu Toukolehdon päiväkirjamerkintöihin lääkintämiehenä maailman vaarallisimmasta kaupungista, Bagdadin "kuoleman kolmiosta".

Filosofian maisteri Petri Sarjasen aikaisempia menestysteoksia on ollut mm. "Valkoinen kuolema", talvisodan tarkka-ampuja Simo Häyhän elämäkerta. Sarjasen tarina maailman parhaasta tarkka-ampujasta on julkaistu jopa puolaksi ja lähiaikoina myös japaniksi.

Myös Mannerheim menestyi äänestyksessä. Toiseksi kohosi viimevuotisen voittajan Robert Brantbergin "Lagus - Ritari N:o1" (Revontuli), ensimmäisen Mannerheim-ristin ritari panssarikenraali Ruben Laguksen elämäkerta. Kolmanneksi äänestettiin Päivi Tapolan teos "Marsalkan kotiinpaluu" (Ajatus). Vuoden sotakirja 2010 -äänestys oli jälleen tasainen, sillä voittajateos sai 18,6 prosenttia, kakkonen 14,2 prosenttia ja kolmas 12,1 prosenttia äänistä.


Vuoden sotakirja 2009

Vuoden sotakirja 2009: Kaukopartioritari

Neljännen kerran suoritetun Vuoden sotakirja -äänestyksen on voittanut Robert Brantbergin teos Kaukopartioritari (Revontuli). Kirja kertoo inkeriläisen kaukopartiomies Mikko Pöllän tarinan. Pöllä oli toinen kahdesta Neuvostoliiton kansalaisesta, joka sai Mannerheim-ristin, sodan jälkeen hän joutui pakenemaan Venezuelaan. Kokenut sotakirjailija Robert Brantberg on aikaisemmin kirjoittanut mm. kenraali Adolf Ehrnroothin elämäkerran sekä neliosaisen Mannerheim-sarjan.

Vuoden sotakirja -voittaja sai tällä kerralla 17,3 prosenttia äänistä. Toiseksi tullut toissavuoden voittajan Mika Kuljun Tornion maihinnousu 1944 (Ajatus) keräsi äänistä 16 prosenttia ja kolmas eri tekijöiden kokoama Me olimme nuoria sotilaita (Otava) 14,2 prosenttia.


Vuoden sotakirja 2008

Vuoden sotakirja 2008: Sissiluutnantti

Mannerheim-ristin ritareiden elämä kiinnostaa edelleen. Perinteisen Vuoden sotakirja -äänestyksen on tänä vuonna voittanut tietokirjailija Kari Kallonen teoksellaan Sissiluutnantti Olavi Alakulppi. Toiseksi nousi Jussi Jalosen kirjoittama majuri Eino Polónin elämäkerta Haavoitettu ritari (Apali) ja kolmanneksi kokeneen sotakirjailija Robert Brantbergin Antero Havolasta kertova teos Naparetkeilijä (Revontuli).

Sekä Alakulppi että Polón olivat Marskin ritareita, Havola puolestaan Alakulpin lailla Yhdysvaltoihin siirtyneitä Marttisen miehiä. Sissiluutnantti sai äänistä 27,1 prosenttia, Haavoitettu ritari 19,5 ja Naparetkeilijä 13,8 prosenttia. Kari Kallosen tunnetuin kirja on eri versioina lähes 100.000 kappaletta myynyt Vietnamin sodassa kaatuneen Marskin ritari Lauri Törnin elämäkerta.


Vuoden sotakirja 2007

Vuoden sotakirja 2007: Raatteen tie

Sotasankari.fi-sivuston vuosittaisessa äänestyksessä on Vuoden sotakirjaksi valittu Mika Kuljun kirja Raatteen tie (Ajatus). Kirjaa kiitettiin suomalaisille sotahistoriallisesti tärkeän taistelun tutkimisesta. Toiseksi sijoittui viimevuotinen voittaja Kari Kallonen teoksellaan Leijonalegioona (Revontuli), joka kertoo Ranskan muukalaislegioonassa palvelleista suomalaisista. Kolmanneksi äänestyksessä tuli jo ilmestyessään kohua herättänyt Heikki Ylikankaan kirja Romahtaako rintama (Otava). Vuoden sotakirja -äänestys oli erittäin tasainen, sillä voittajateos sai äänistä 16,7 prosenttia, kakkonen 15,8 prosenttia ja kolmas 13,4 prosenttia. Yhteensä ääniä annettiin yli tuhat kappaletta.


Vuoden sotakirja 2006

Vuoden sotakirja 2006: Sinivihreät baretit

Voittajaksi nousi Kari Kallosen ?Sinivihreät baretit ? suomalaiset sotilaat Vietnamin sodassa?. Sotakirjoihin erikoistuneen kustantajan Revontulen julkaisema teos sai äänistä 17,5 prosenttia. Äänestäjät kiittivät kirjan sujuvaa tekstiä mittavasta tietomäärästä huolimatta sekä inhimillistä käsittelytapaa.